Työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on joko yritystoiminnan lopettaminen tai sen keskeyttäminen todistettavasti vähintään 4 kuukauden ajaksi.

Yritystoiminnan lopettaminen

Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi konkurssiin asettamisella tai siinä aiemmin työllistyneen henkilön työkyvyn alennuttua olennaisesti tai kun muutoin on ilmeistä, ettei sitä enää jatketa. Yritystoiminnan lopettaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että yrityksen vaihto- tai käyttöomaisuudesta on luovuttu, tai myyntivoittolaskelman jättämistä työttömyysetuuden maksajalle.

Lopettamisen edellytyksiä on tarkemmin määritelty seuraavasti:

Konkurssi ja selvitystila katsotaan kaikissa yhtiömuodoissa riittäväksi selvitykseksi yritystoiminnan lopettamisesta.

Mikäli yhtiö on edelleen merkittynä kaupparekisteriin, sen toimintaa ei voida katsoa lopetetuksi, vaan ainoastaan keskeytetyksi, mikäli muut keskeyttämisen edellytykset täyttyvät. Tosiasiassa kaupparekisteristä poistamiseen liittyy myös ennakkoperintä- ja arvonlisäverovelvollisten rekistereistä poistaminen sekä kaikkien yritystoimintaan liittyvien vakuutusten lakkaaminen. Myös yrityksen sopimussuhteet (esimerkiksi toimitilojen osalta) tulevat päätettäviksi, vaikka tätä ei erikseen ole mainittu työttömyysturvan saamisen edellytyksenä lopettamistilanteissa.

Ammatinharjoittajan osalta yritystoiminta voidaan katsoa lopetetuksi, kun hän on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä muista yritystoimintaan yleensä liittyvistä vakuutuksista, yritystoiminnassa käytettävistä toimitiloista ja tehnyt ilmoitukset ennakkoperintärekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä tarvittaville muille viranomaisille. Lisäksi edellytetään myyntivoittolaskelman tekemistä tai selvitystä käyttö- tai vaihto-omaisuudesta luopumisesta. Ratkaisukäytännössä on edellytetty myös toiminimen osalta lopettamisilmoituksen tekemistä kaupparekisteriviranomaiselle.

Oikeus työttömyysetuuteen voi syntyä myös siten, että henkilö ei enää täytä työttömyysturvalain mukaista yrittäjän määritelmää. Esimerkiksi luopumalla omistusosuudestaan yrityksessä henkilö voi menettää yrittäjästatuksensa ja tulla oikeutetuksi työttömyysetuuteen. Perheenjäsenen osalta myös muuttaminen pois yrityksen omistajan kanssa yhteisestä taloudesta voi tulla kyseeseen.

Yrittäjä voi päästä työttömyysturvan piiriin myös yritystoiminnan muututtua sivutoimiseksi. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilö on ollut vähintään 10 kuukautta kyseiseen yritystoimintaan liittymättömässä kokoaikatyössä tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Käytännössä lopettamisen edellyttämät toimet ovat varsin vaativia, ja useimmiten yritystoiminnassa tehtävät muutokset täyttävätkin ensin keskeyttämisen edellytykset.

Yritystoiminnan keskeyttäminen

Yritystoiminta katsotaan lain mukaan todistettavasti keskeytetyksi, kun yhtiön selvitystilan tai yhtiön purkamista koskevan sopimuksen taikka ammatinharjoittajan tekemien ilmoitusten ja toimenpiteiden perusteella on pääteltävissä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on keskeytetty.

Yritystoiminnan tulee olla yhtäjaksoisesti keskeytyneenä vähintään 4 kuukauden ajan. Toiminnan todisteellista keskeyttämistä neljän kuukauden ajaksi ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun kysymyksessä on kausiluontoinen yritystoiminta, henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä tai kyse on ollut satunnaisesta päätoimisesta yritystoiminnassa työllistymisestä. Näitä edellytyksiä käsitellään jäljempänä tarkemmin. 

Keskeyttämisen edellytyksiä on määritelty tarkemmin seuraavasti: 

Keskeyttämisestä on kysymys silloin, kun yhtiön selvitystilan, tai yhtiön purkamista koskevan sopimuksen, viranomaisen todistuksen taikka ammatinharjoittajan tekemien ilmoitusten perusteella on pääteltävissä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on keskeytetty. Keskeyttäminen ei edellytä yrityksen poistamista kaupparekisteristä, eikä myöskään käyttö- tai vaihto-omaisuudesta luopumista eikä myyntivoittolaskelman tekemistä. 

Sen sijaan keskeyttäminen edellyttää yrityksen poistamista verohallinnon ylläpitämistä rekistereistä (mm. ennakonpidätysrekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri), yrittäjäeläkevakuutuksen lakkauttamista sekä toimitiloista luopumista. 

Yritystoiminnan tai omaa työtä koskevan keskeytymisen katsotaan alkavan siitä ajankohdasta lukien, jona viimeisin keskeyttämistä osoittava toimi on tehty. Keskeytyksen on jatkuttava yhdenjaksoisesti neljä kuukautta. Jos tuona aikana on yksikin toimeksianto tai työtä tehdään yhtenäkin päivänä, kyseessä ei ole yhdenjaksoinen keskeytys ja neljän kuukauden keskeytysajan laskenta aloitetaan alusta. Keskeytyksen yhdenjakoisuus ja kesto voidaan todentaa esim. kirjanpitäjän todistuksella.

Yritystoiminnan lopettamista tai vähintään neljän kuukauden keskeytystä ei edellytetä, jos:

1 ) henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä, joka itse osallistuu työsuoritukseen ja on pysyvässä toimeksiantosuhteessa pääsääntöisesti yhteen toimeksiantajaan, jonka välittömän johdon ja valvonnan alainen hän on. Lisäksi edellytetään, ettei hänellä ole viimeksi kuluneen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien ollut yhteensä enempää kuin yksi ulkopuolinen työntekijä kerrallaan palveluksessaan  tai

2 ) yritystoimintaa luonnonolosuhteista johtuen on pidettävä kausiluonteisena. Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Lisäksi edellytetään, ettei yritystoiminnasta tarkoitettu tulo turvaa eikä ole tarkoitettu turvaamaan ympärivuotista toimeentuloa

Yrittäjän perheenjäsenen osalta yritystoiminnan lopettamista tai vähintään neljän kuukaduen keskeytystä ei edellytetä, jos:

1) henkilön päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista siten, että hän on työllistynyt yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan

2) henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta. Muuksi vastaavaksi syyksi ei ole katsottu yrityksen taloudellisen aseman heikkenemistä esimerkiksi markkinatilanteen heikentymisen vuoksi

Edellä mainitut kohdat koskevat vain sellaista yrittäjän perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole ollut määräysvaltaa yrityksessä. Käytännön ratkaisutoiminnassa on katsottu, että nämä henkilöt eivät ole voineet omistaa pienintäkään osaa yrityksestä, eikä heillä ole voinut olla hallinnollista asemaa yrityksessä.

Päivitetty 22.6.2009