Talousapu – yrittäjän neuvontapalvelu

Vaikeuksiin joutuneille kaikille pienyrittäjille tarkoitettu Talousapu -puhelinpalvelu on alkanut vastata 8.10.2009 numerossa 029 007 4990. Palvelussa yrityksen terveyttämiseen erikoistuneet asiantuntijat päivystävät arkisin klo 09.00–18.00. Palvelu on maksuton: maksat lankapuhelimesta vain paikallisverkkomaksun (pvm) tai matkapuhelimesta matkapuhelinmaksun (mpm).

Talousapu -puhelinpalvelu tarjoaa yrittäjille alhaisen yhteydenottokynnyksen neuvontapalvelun, jossa voi asioida myös anonyymisti ja keskustella luottamuksellisesti yrityksen tilanteesta kokeneen asiantuntijan kanssa. Neuvojan tehtävänä on yrittäjän antamien tietojen pohjalta auttaa soittajaan ratkaisemaan hankala tilanne. Neuvoja arvioi yrityksen tilanteen, antaa riippumattomia neuvoja ja ohjeita sekä tarvittaessa ohjaa muihin palveluihin. Ratkaisut tekee kuitenkin yrittäjä itse ja vastaa niiden toteutuksesta ja tuloksista.

Talousapu -palvelun rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Finnvera Oyj ja Finanssialan Keskusliitto yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa – mukana myös Suomen Yrittäjät. Palvelu on osa työ- ja elinkeinoministeriön YritysSuomi-palvelukokonaisuutta. Sen toteutuksesta vastaa PKT-säätiö.

Lisätietoja palvelusta löytyy YritysSuomi -portaalista osoitteesta www.yrityssuomi.fi/talousapu. Sivustolta löytyy myös kattava tietopaketti yrityksen terveyttämisestä www.yrityssuomi.fi/terveyttaminen.

Yrittäjän tukiverkko -palvelu

Palvelu, jonka sivuilla juuri olet – Yrittäjän tukiverkko – on maksuton nettipalvelu yrittäjille. Palvelu tavallaan täydentää Talousapu-palvelua. Tukiverkko tukee yrityksen tervettä taloutta ja auttaa yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa tarjoamalla kootusti internetissä olevaa tietoa.

Lisäksi tukiverkon talouden vakauttaminen tarjoaa mahdollisuuden hakea yrityksen tilanteen vakauttamista alueellisilta vakauttamisryhmiltä. Alueelliset yrittäjäjärjestöt ovat kutsuneet kaikki yrittäjien kannalta keskeiset toimijat yhteiseen vakauttamisryhmään.

Hakemuksen perusteella annetaan yrityksen talouden vakauttamissuositus silloin, kun se on käsittelyn jälkeen mahdollista. Hakemuksen käsittely voi edellyttää täydentäviä selvityksiä yrityksen itse antamien tietojen lisäksi. Käsittelyn yhteydessä arvioidaan tarvetta ja mahdollisuuksia ohjata tervehdyttämiskonsultti yrityksen avuksi.

Yrityksen ongelmat kohdistuvat aina henkilökohtaisesti myös yrittäjään. Ne saattavat vaarantaa koko henkilökohtaisen omaisuuden ja tärkeimmät ihmissuhteet. Yrittäjän tukiverkko tarjoaa myös väylän vertaistukeen ja ammattimaiseen kriisiapuun. Yrittäjän tukiverkon vertaistuki ohjaa kontakteihin kokeneiden yrittäjien ja ammattiterapeuttien kanssa.

Yrittäjän tukiverkkopalvelu on avoin kaikille yrittäjille ja yrityksille. Palvelun tuottavat Suomen Yrittäjät ja sen aluejärjestöt yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisätietoja palvelusta löytyy www.yrittajantukiverkko.fi.

Jäsenten neuvontapalvelut

Elinkeinoelämän järjestöt tarjoavat jäsenilleen neuvontapalveluita internetissä ja puhelimitse.

Suomen Yrittäjien jäsenet voivat saada maksuttomassa neuvontapalvelussa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan liittyen. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi jäsenen käytössä on lähes sata valtakunnan eturivin asiantuntijaa. Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 9-16 numerossa (09) 229 221. Jäsenten käytössä ovat myös aluejärjestön tarjoamat neuvontapalvelut. Lisää tietoa www.yrittajat.fi.

Suomen Yrittäjät on lisäksi koonnut portaaliinsa muun hyödyllisen tiedon rinnalle tietopaketin ”Varautumistoimenpiteitä heikkenevässä taloustilanteessa”. http://www.yrittajat.fi/varautumistoimenpiteita_heikkenevassa_taloustilanteessa/

Konkurssihakemusten määrä alkoi kasvaa vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2009 tammi-heinäkuun aikana jätettiin 1944 konkurssihakemusta, mikä on 37 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yrityssaneeraushakemusten määrä on ollut tätä jyrkemmässä kasvussa. Tammi-kesäkuussa 2009 pantiin vireille 283 yrityssaneeraushakemusta, mikä on reilusti yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka konkurssihakemusten määrät ovat nousussa, ollaan kaukana 1990-luvun alun konkurssiluvuista. Järjestelmä näyttäisi myös toimivan oikealla tavalla, kun nyt taantuman tilanteessa yrityssaneerausten määrät kasvavat enemmän kuin konkurssiluvut. Saneeraushakemusten voi ennakoida nousevan koko vuoden tasolla noin 600 kappaleeseen, mikä on suurin luku koko yrityssaneerausjärjestelmän voimassaolon aikana.

Taantuman haasteisiin on nyt helpompi vastata kuin 1990-luvun alun tilanteessa. Maksukyvyttömyyslainsäädäntö on kokonaan uudistettu. Uusi konkurssilaki tuli voimaan 2004 ja vuonna 1993 voimaantullutta yrityssaneerauslakia parannettiin vuonna 2007. Toimialan kansain-välisiä toimivaltasuhteita säätelevä EY:n maksukyvyttömyysasetus tuli voimaan vuonna 2002. Konkurssipesien hallinnon valvonnasta annettu laki vuodelta 1995 määrittää konkurssiasiamiehen tehtävät ja toimivaltuudet. Konkurssiasiamiehen toimistolla on ammattitaitoiset resurssit pesänhoitajien valvontaan ja neuvontaan. Konkurssiasiain neuvottelukunnan antamat suositukset hyvästä pesänhoitotavasta antavat pesänhoitajille lisäksi käytännön työtä tukevat ohjeet. Kaiken kaikkiaan pahenevan maksukyvyttömyystilanteen hallintaan on nyt olemassa ajanmukaiset ja hyvät työkalut.

Konkurssiasiamiehen toimistossa tilanne luonnollisesti näkyy henkilökunnan työmäärän lisääntymisenä: julkisselvityksiä aloitetaan enemmän, insolvenssialan koulutuksen tarve kasvaa ja pesänhoitajat, velkojat ja velalliset kysyvät neuvoja.

 Yrittäjäjärjestöjen olen voinut havaita olevan aktiivisia oikealla tavalla. Taloudellisissa vaikeuksissa oleville pienyrityksille tarjotaan neuvonta- ja tukipalveluja ja vakauttamisryhmien toiminta on saatu käyntiin monilla paikkakunnilla. Tällä toiminnalla voidaan varmasti estää elinkelpoisten yritysten konkursseja ja ohjata yrityksiä taantuman yli toimintaa sopeuttamalla ja saneeraamalla. Joillekin yrityksille konkurssi kuitenkin on oikea tai ainoa mahdollinen vaihtoehto. Näissä tapauksissa yrittäjää on syytä neuvoa pitämään kirjanpitonsa kunnossa ja välttämään ”veivauksia”. Yrityksen konkurssia edeltävät toimet selvitetään vähävaraisissakin konkurssipesissä ja kiinnijäämisriski väärinkäytöksistä konkurssitilanteissa on suuri. Velallisen rikoksista ja verorikoksista seuraa usein osakeyhtiössäkin henkilökohtainen vastuu velkojille aiheutuneista tappioista. Sen ohella pitkät oikeusprosessit rasittavat. Yrittäjän voimat ja mahdollisuudet uuden aloittamiseen voidaan menettää.

 Eeva Arko-Koski, konkurssiasiamies, Konkurssiasiamiehen toimisto

Yrittäjän on tärkeää hahmottaa, katsotaanko hänet tai hänen perheenjäsenensä palkansaajaksi vai yrittäjäksi työttömyysturvassa. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä, tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajien kannalta on tärkeää tietää, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäseniksi he hakeutuvat.

Työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on joko yritystoiminnan lopettaminen tai sen keskeyttäminen todistettavasti vähintään 4 kuukauden ajaksi. Varsin usein ongelmia aiheuttaa se, ettei kaikkia vaadittuja lopettamis- tai keskeyttämistoimia ole tehty. Silloin henkilön katsotaan edelleen työllistyvän yritystoiminnassa, vaikka tosiasiallisesti toimintaa ei enää ole, eikä yritystoiminnasta enää myöskään tuloa tule.

Yrittäjän tukiverkko-sivujen tietopankkiin on lisätty kaksi artikkelia, joissa käsitellään yrittäjäkäsitettä ja yritystoiminnan keskeyttämisen ja lopettamisen edellytyksiä. Näitä artikkeleita kannattaa hyödyntää oman työttömyysturva-aseman selvittämisessä.

Merja Hirvonen, työmarkkina-asioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät

Pitkä nousukausi vei osin unohduksiin edesmenneen Urpo Ratian 1970-luvulla Mec Rastorissa mm. sittemmin muissakin yhteyksissä kunnostautu-neen Jorma Elorannan kanssa rakentamat saneeraus- ja terveyttämisopit. Tässä vaikeassa tilanteessa on kuitenkin ollut ilahduttavaa huomata, että tuo osaaminen sekä 1990-luvun kriisin kokemukset ovat yhä tuoreena usean ammattilaisen mielessä, joten tähän taantumaan on ainakin terveyttämisen näkökulmasta lähdetty paremmin varautuneena kuin aiemmin. Toki ainakin tällä hetkellä taantuma näyttää olevan 1990-luvun lamaa lievempi ja käännet-tä osakemarkkinoilla povataan päivittäin. Osakemarkkinat ovatkin oiva indi-kaattori tulevasta, mutta etenkin pk-sektorilla pahin on vielä edessä, ehkä jo ensi syksynä.

Suomen Yrittäjät on ansiokkaasti lähtenyt yhdistämään eri toimijoiden osaa-mista ja koordinoi osin vapaaehtoispohjallakin liikkeelle lähteneitä palvelupro-jekteja. Meneillään olevista hankkeista on tunnistettavissa oheisen kaavion mukainen palvelupyramidi, jossa Yritys-Suomi -palvelun yhteyteen toivotta-vasti lähiaikoina avattava mm. TEM:n, VM:n ja Finnveran tukema puhelinpal-velu Talousapu toimii keihäänkärkenä tarjoten terveyttämiskonsulttien ensikä-den käytännön neuvot kysyjille ja jos meno kovenee ja tarvitaan vielä konk-reettisempaa neuvontaa sekä etenkin vertaistukea, on 1990-luvun kokemuk-siin perustuva SY:n Kriisipalvelu tarjolla. Pitkäkestoisempiin terveyttämispro-jekteihin on tarjolla myös osaavaa ja vastuullista apua mm TMA Finland ry:n, Yrityskummien ja Kanssayrittäjien taholta, eli palveluputki alkaa olla valmiina torjumaan pahimmat vahingot. Josko tällä kerralla lapsi ei lentäisi pesuveden mukana?

Kun pahin kriisi on ohi, on usein aika miettiä rahoituksen stabilisointi joko lykkäämällä lyhennyksiä tai hankkimalla uutta rahoitusta.

Rahoittajat työskentelevät tällä hetkellä muutenkin kovien paineiden alla, joten rahoitushakemus kannattaa tehdä niin täydelliseksi kuin mahdollista. Se hel-pottaa ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyä, kun aikaa vievät lisätietopyynnöt jäävät pois. 

Kaikki yrityksen rahoittajat haluavat varmistua, että sekä yritys että yrittäjä selviytyvät velvoitteistaan. Ennen rahoituspäätöksen tekemistä Finnverassa tehdään yritystutkimus, jossa selvitetään muun muassa rahoitusta hakevan yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Jos kyse on aloittavasta yrityksestä, arvioidaan yrityksen toimintasuunnitelmien toteutettavuutta.

Hyvän hakemuksen sisältö

• yrityksen, yrittäjän ja yrityksen omistajan perustiedot
• liiketoiminnan kuvaus tai erillinen liiketoimintasuunnitelma (yrityksen päätuotteet ja -palvelut, asiakkaat ja merkittävät kilpailijat)
• kuvaus rahoitettavasta hankkeesta
• suunnitelma hankkeen kokonaisrahoituksesta, paljonko ja mistä
• aloittavan yrityksen tulossuunnitelma kolmelle vuodelle
• jo toiminnassa olevalta yritykseltä tilinpäätöstiedot liitteineen kolmelta viimeiseltä vuodelta
• yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus (jos saatavilla hakemusta lähetettäessä).

Muutenkin on hyvä muistaa etteivät rahoittajatkaan pidä yllätyksistä, eli kan-nattaa kertoa hyvissä ajoin, jos näyttää siltä etteivät asiat menekään suunni-tellulla tavalla. Kesäkuussa loppusyksyksi indikoitu liikevaihdon lasku ei ehkä silloin tunnu rahoittajastakaan enää niin kovalta paikalta.

yrityskehitysryhmän päällikkö Jari Pirinen, Finnvera Oyj

Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta luotaavan tiedustelun pk-yrityksiin huhti-toukokuun vaihteessa. Suhdanneodotukset ovat pk-yrityksillä hieman tasaantuneet viime syksyn jyrkän laskun jälkeen. Muutamilla osa-alueilla näkymät heikkenivät edelleen. Pk-yritysten odotukset ovat kuitenkin erittäin matalalla tasolla.

Tiukkuus rahoituksen saatavuudessa ja muissa ehdoissa näyttää jatkuvan. Asiakkaiden ja kumppaneiden maksuvaikeudet ovat yleistyneet. Verottajan katsotaan suhtautuvan joustavasti yritysten maksujärjestelytarpeisiin.

Suhdannelainoihin ja -takauksiin vahva kiinnostus

Seuraavan vuoden aikana ulkoista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia pk-yrityksistä. Osuus on korkeampi kuin viime syksynä. Käyttöpääomarahoituksen merkitys on kasvussa samoin kuin rahoituksen tarve toimitusaikaiseksi rahoitukseksi ja vakuuksiksi.

Finnveran suhdannetuotteisiin näyttäisi riittävän kiinnostusta. Seuraavan vuoden aikana ulkoisen rahoituksen hakemista suunnittelevista 30 prosenttia arvioi hakevansa Finnveran suhdannelainaa tai -takausta.

Yrityksistä 28 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoista rahoitusta ottaneista 12 prosenttia on huomannut erittäin suuria vaikutuksia. Suuria vaikutuksia havainneiden osuus on edelleen noussut kevään aikana.

Vaikutuksia havainneista 53 prosentin mukaan rahoituksen hinnan marginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 51 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 41 prosentin mukaan. Viime vuoteen verrattuna erityisesti rahoituksen saatavuus on heikentynyt, mutta myös vakuusvaatimukset näyttäisivät kiristyneen.

Maksuvaikeudet kasvussa – verottaja joustaa

Pk-yrityksistä 42 prosenttia katsoo, että asiakkaiden ja/tai kumppaneiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet viimeisen kolmen kuukauden aikana verrattuna vuodentakaiseen. Joulukuussa vastaava osuus oli 36 prosenttia. Vain 14 prosenttia yleistyviä maksuvaikeuksia kohdanneista yrityksistä ei ole kohdannut yksipuolisia maksuajan pidennyksiä lainkaan.

viimeisen kuuden kuukauden aikana pk-yrityksistä 12 prosentilla on ollut tarvetta maksujärjestelyihin verottajan kanssa.  Lähes 70 prosenttia yrityksistä, joilla ollut tarvetta maksujärjestelyihin, kokee verottajan suhtautumisen erittäin tai melko joustavaksi.

Kun asiakkaiden ja kumppaneiden maksuajat alkavat venyä, yrityksen kannattaa aktivoitua ajoissa. Samoin jos omat maksut alkavat viivästyä, kannattaa – ja oikeastaan täytyykin – maksunsaajiin olla yhteydessä mahdollisimman aikaisin. Näin sopiminen on helpompaa ja joustoakin löytyy. Lisäksi yritys välttyy ”turhilta” ongelmilta ja suuremmalta työmäärältä.

ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät

Olet nyt tutustumassa tukiverkkopalveluun, joka on juuri laajentunut valtakunnalliseksi. Yrittäjäjärjestö tarjoaa tätä palvelua kaikkien aluejärjestöjen ja keskusjärjestön välityksellä. Tervetuloa käyttämään ja kehittämään palveluitamme!

Palvelussamme on neljä osiota. Tämän keskusteluosion lisäksi tarjotut palvelut ovat tietopankki, talouden vakauttaminen ja vertaistuki. Niihin kannattaa tutustua ja olla meihin tai aluejärjestöihimme aktiivisesti yhteydessä.

Tätä blogi-palstaa kehitämme niin, että sen kautta on mahdollista seurata ajankohtaisen tilanteen kehittymistä. Tarkoituksena on mm. tarjota yrittäjäjärjestön alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden näkemyksiä ja vinkkejä näissä kirjoituksissa.

Toivomme teiltä lukijoilta aktiivista palautetta, jotta palvelu vastaa parhaiten käytännön tarpeita.

Tehkäämme palvelusta menestyksekäs järjestömme ajankohtaista teemaa mukaillen – Yrittäjyys kantaa Suomea!

Antti Neimala, johtaja, Suomen Yrittäjät

Mitä keinoja yrittäjällä on saada edes jonkinlaista toimeentuloa tilanteessa, jossa tilauskanta on käytännössä romahtanut nollaan, ja yrityksen maksuvara täytyy säästää ylimenokuukausien kiinteiden kulujen (toimitilavuokrat jne.) maksuun ja mahdollisten tulevien tilausten materiaalihankintoihin.

Vastaus:

Oikeutettu kysymys, mutta sille on vaikea antaa hyvä vastaus. Yrittäjällä on oikeus Kelan työttömyyspäivärahaan, mutta ehdot ovat varsin vaativat. Yrittäjä on työtön kun hän on lopettanut tai myynyt oman osuutensa yrityksestä. Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös jos yritystoiminta on ollut keskeytyneenä yleensä vähintään neljä kuukautta. Päivärahan suurus riipu siitä onko ottanut vapaaehtoista vakuutusta tai ei.

Toimeentulotukea voi hakea kunnan sosiaalitoimistosta tilanteissa joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Huomioitava on, että myös, että koko perheen varat huomioidaan lasten pankkitiliä myöten, joten kovin helposti sieltäkään ei apuja tule.

Yrittäjän Tukiverkko onkin tehnyt aloitteen lainsäädännön parantamiseen, joka sallisi myös yrittäjälle lomautuskorvausta  vastaavan oikeuden .

Yritystoiminnan tai yritysvarallisuuden purkaminen lyhytaikaista jaksoa varten on kohtuuton, sekä  jättää  yli 100.000 yksinyrittäjää täysin  yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle.

Vastaus:

Kyllä voi, ota vaan rohkeasti yhteyttä esim. sähköpostilla.

Ensisijaisesti yritys tulee tervehdyttää vapaaehtoisin järjestelyin, kuten neuvotteluin rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, että neuvottelut olisivat tuloksellisia.

Mikäli yritystoimintaa ei saada vapaaehtoisin järjestelyin tervehdytettyä ja velallinen ja velkoja toteavat tämän yhdessä tai yritys on maksukyvytön taikka yritystä uhkaa maksukyvyttömyys, voi yrityssaneeraus olla hyvä vaihtoehto yritystoiminnan tervehdyttämiseksi. Yritys on maksukyvytön, mikäli se on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Yrityssaneerauksen avulla voidaan pelastaa jatka-miskelpoinen yritys ja työpaikat sekä sidosryhmäsuhteet. Keskeistä on, saadaanko yritystoiminta yritys-saneerauksen avulla kannattavaksi.

Konkurssi tulisi välttää, mikäli yritys on jatkamiskelpoinen. Konkurssissa yritystoiminta päättyy ja omaisuuden arvo romahtaa sekä työpaikat menetetään. Insolvenssimenettelyistä yrityssaneerausta on konkurssiin näh-den aina pidettävä ensisijaisena. Näin on myös lainsäädännössä, sillä mikäli yrityssaneerausta haettaessa on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemuksen käsittely keskeytyy. Ensin on ratkaistava saneerausmenettelyhakemus ja jos se hyväksytään, konkurssihakemus raukeaa. Luonnollisesti konkurssiin asettamisen jälkeen ei voi enää hakea yrityssaneerausta. Yrityssaneerauksen hakemiseksi ei kuitenkaan kannata odotella konkurssihakemuksen vireilletuloon saakka, vaan hakea yritys-saneerausta ajoissa.

Yrityssaneerauksen kohteena voi olla kaikki taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneet yritykset yritysmuodosta riippumatta. Yrityssaneerausta voivat hakea joko velallinen itse tai velkojat.

Kun viralliseen yrityssaneeraukseen päästään, sen alkaessa yritystoiminta jatkuu pääosin normaaliin tapaan. Yritystoiminta tervehdytetään ja velat järjestellään uudelleen. Usein yrityssaneeraus ymmärretään vain velko-jen leikkaamisena. Yrityssaneeraus on kuitenkin selkeästi laajempi menettely.

Tavoitteena yrityssaneerauk-sessa on toiminnan tervehdyttäminen ja jatkuminen. Yrityssaneerausmenettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpi-teistä lain mukaisesti.

Tuomioistuin määrää yrityssaneerauksessa selvittäjän saneerausmenettelyn aloittami-sesta päätettäessä.

Yrityssaneeraus kuitenkin edellyttää, että yritystoiminta on jatkamiskelpoista. Yleensä yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta kannattavuus on jatkamiskelpoisuuden keskeinen tavoite. Kannattavuus on saatava saneerauksen edellyttämälle tasolle kohtuullisen nopeasti saneerauksen alussa. Tavanomaisesti yritys-saneerauksessa on parannettava myös yrityksen maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Kannattavuuden kehit-tämisen avulla voidaan parantaa myös yrityksen vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Yleensä yrityssaneera-uksen edellytykset ovat hyvät, jos yrityksen toiminta on aikaisemmin ollut kannattavaa ja se on määriteltävis-sä olevista yllättävistä seikoista johtuen joutunut vaikeuksiin tai jos yritys on kannattava, mutta suuri velka-taakka aiheuttaa vaikeuksia.

Vaikka toivottavaa on, että kenenkään yritystoiminta ei ajaudu taloudellisiin vaikeuksiin, ei niitä aina voida välttää. Mikäli yrityksen viivästysseuraamukset tai lainatarve vanhojen velkojen maksamiseksi kasvaa taikka yritys ajautuu muutoin taloudellisiin vaikeuksiin, yrityksen tulisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selvit-tää, voidaanko yritys tervehdyttää vapaaehtoisin järjestelyin vai yrityssaneerauksella. Mitä aikaisemmin yrit-täjä on asiassa aktiivinen, sitä suuremmat mahdollisuudet on tervehdyttää yritys.

Juho Wallenberg

lakimies, varatuomari, kauppatieteiden maisteri Asianajotoimisto Legistum Oy

Sain tänään verovirastolta kirjeen, jossa tehty maksusopimus rauetettiin. Syy tietysti se, että joitain uusia verojakin on erääntynyt maksusopimuksen voimassa ollessa. Kuitenkin koko ajan on raha liikkunut. Saimme juuri hoidettua muutaman akuutin tavarantoimittajan ja muutenkin asiat pikkuhiljaa selviävät. Onkohan uutta sopimusta mahdollista saada? Onko kokemuksia?

Vastaus:

Maksuohjelman periaate on, ettei uutta verovelkaa synny ohjelman aikana ja laiminlyönti johtaa usein sopimuksen irtisanomiseen.

Kannatta kuitenkin mennä verotoimistoon (henkilötiedot

irtisanomisilmoituksessa) ja pyrkiä sopimaan uudesta maksuohjelmasta, esim. suorittamalla jälkeenjääneet verorästit.

Usein sopimusta on edesauttanut, että sitoutuu maksamaan viikottain rästejä pois. Maksuohjelman periaate on kuitenkin aina tilapäinen maksuhäiriö, toistuvasti ei voi saada uusia maksujärjestelyjä.