Poikkeuksellisen pitkään jatkuneen nousukauden aikana rahoitusmarkkinat kokivat montakin muodonmuutosta. Perinteinen pohjoismainen malli, jossa sallitaan valtion organisaatioiden osallistuminen yritysrahoitukseen, tuntui vä-lillä olevan kärkkäänkin keskustelun kohteena ja parhaimmillaan todettiin eräässä tutkimuksessa, että Suomessa yrityksiä palvelevia virkamiehiä tai valtio-omisteisissa yrityksissä tai yhteisöissä työskenteleviä on yli 40.000, jo-ten periaatteessa noin 300.000 yrityksellä oli tarjolla edustava palveluverkko. Lukuun toki laskettiin erilaiset koulutusorganisaatiotkin, eli todellinen määrä on selvästi pienempi, mutta millaista palvelua tai oikeastaan apua voi nousu-kauden taituttua vaikeuksiin joutuva yritys/yrittäjä saada eri organisaatioista vai voiko saada?

Pitkä nousukausi vei osin unohduksiin edesmenneen Urpo Ratian 1970-luvulla Mec Rastorissa mm. sittemmin muissakin yhteyksissä kunnostautu-neen Jorma Elorannan kanssa rakentamat saneeraus- ja terveyttämisopit. Tässä vaikeassa tilanteessa on kuitenkin ollut ilahduttavaa huomata, että tuo osaaminen sekä 1990-luvun kriisin kokemukset ovat yhä tuoreena usean ammattilaisen mielessä, joten tähän taantumaan on ainakin terveyttämisen näkökulmasta lähdetty paremmin varautuneena kuin aiemmin. Toki ainakin tällä hetkellä taantuma näyttää olevan 1990-luvun lamaa lievempi ja käännet-tä osakemarkkinoilla povataan päivittäin. Osakemarkkinat ovatkin oiva indi-kaattori tulevasta, mutta etenkin pk-sektorilla pahin on vielä edessä, ehkä jo ensi syksynä.

Suomen Yrittäjät on ansiokkaasti lähtenyt yhdistämään eri toimijoiden osaa-mista ja koordinoi osin vapaaehtoispohjallakin liikkeelle lähteneitä palvelupro-jekteja. Meneillään olevista hankkeista on tunnistettavissa oheisen kaavion mukainen palvelupyramidi, jossa Yritys-Suomi -palvelun yhteyteen toivotta-vasti lähiaikoina avattava mm. TEM:n, VM:n ja Finnveran tukema puhelinpal-velu Talousapu toimii keihäänkärkenä tarjoten terveyttämiskonsulttien ensikä-den käytännön neuvot kysyjille ja jos meno kovenee ja tarvitaan vielä konk-reettisempaa neuvontaa sekä etenkin vertaistukea, on 1990-luvun kokemuk-siin perustuva SY:n Kriisipalvelu tarjolla. Pitkäkestoisempiin terveyttämispro-jekteihin on tarjolla myös osaavaa ja vastuullista apua mm TMA Finland ry:n, Yrityskummien ja Kanssayrittäjien taholta, eli palveluputki alkaa olla valmiina torjumaan pahimmat vahingot. Josko tällä kerralla lapsi ei lentäisi pesuveden mukana?

Kun pahin kriisi on ohi, on usein aika miettiä rahoituksen stabilisointi joko lykkäämällä lyhennyksiä tai hankkimalla uutta rahoitusta.

Rahoittajat työskentelevät tällä hetkellä muutenkin kovien paineiden alla, joten rahoitushakemus kannattaa tehdä niin täydelliseksi kuin mahdollista. Se hel-pottaa ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyä, kun aikaa vievät lisätietopyynnöt jäävät pois. 

Kaikki yrityksen rahoittajat haluavat varmistua, että sekä yritys että yrittäjä selviytyvät velvoitteistaan. Ennen rahoituspäätöksen tekemistä Finnverassa tehdään yritystutkimus, jossa selvitetään muun muassa rahoitusta hakevan yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Jos kyse on aloittavasta yrityksestä, arvioidaan yrityksen toimintasuunnitelmien toteutettavuutta.

Hyvän hakemuksen sisältö

• yrityksen, yrittäjän ja yrityksen omistajan perustiedot
• liiketoiminnan kuvaus tai erillinen liiketoimintasuunnitelma (yrityksen päätuotteet ja -palvelut, asiakkaat ja merkittävät kilpailijat)
• kuvaus rahoitettavasta hankkeesta
• suunnitelma hankkeen kokonaisrahoituksesta, paljonko ja mistä
• aloittavan yrityksen tulossuunnitelma kolmelle vuodelle
• jo toiminnassa olevalta yritykseltä tilinpäätöstiedot liitteineen kolmelta viimeiseltä vuodelta
• yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus (jos saatavilla hakemusta lähetettäessä).

Muutenkin on hyvä muistaa etteivät rahoittajatkaan pidä yllätyksistä, eli kan-nattaa kertoa hyvissä ajoin, jos näyttää siltä etteivät asiat menekään suunni-tellulla tavalla. Kesäkuussa loppusyksyksi indikoitu liikevaihdon lasku ei ehkä silloin tunnu rahoittajastakaan enää niin kovalta paikalta.

yrityskehitysryhmän päällikkö Jari Pirinen, Finnvera Oyj

Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta luotaavan tiedustelun pk-yrityksiin huhti-toukokuun vaihteessa. Suhdanneodotukset ovat pk-yrityksillä hieman tasaantuneet viime syksyn jyrkän laskun jälkeen. Muutamilla osa-alueilla näkymät heikkenivät edelleen. Pk-yritysten odotukset ovat kuitenkin erittäin matalalla tasolla.

Tiukkuus rahoituksen saatavuudessa ja muissa ehdoissa näyttää jatkuvan. Asiakkaiden ja kumppaneiden maksuvaikeudet ovat yleistyneet. Verottajan katsotaan suhtautuvan joustavasti yritysten maksujärjestelytarpeisiin.

Suhdannelainoihin ja -takauksiin vahva kiinnostus

Seuraavan vuoden aikana ulkoista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia pk-yrityksistä. Osuus on korkeampi kuin viime syksynä. Käyttöpääomarahoituksen merkitys on kasvussa samoin kuin rahoituksen tarve toimitusaikaiseksi rahoitukseksi ja vakuuksiksi.

Finnveran suhdannetuotteisiin näyttäisi riittävän kiinnostusta. Seuraavan vuoden aikana ulkoisen rahoituksen hakemista suunnittelevista 30 prosenttia arvioi hakevansa Finnveran suhdannelainaa tai -takausta.

Yrityksistä 28 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoista rahoitusta ottaneista 12 prosenttia on huomannut erittäin suuria vaikutuksia. Suuria vaikutuksia havainneiden osuus on edelleen noussut kevään aikana.

Vaikutuksia havainneista 53 prosentin mukaan rahoituksen hinnan marginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 51 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 41 prosentin mukaan. Viime vuoteen verrattuna erityisesti rahoituksen saatavuus on heikentynyt, mutta myös vakuusvaatimukset näyttäisivät kiristyneen.

Maksuvaikeudet kasvussa – verottaja joustaa

Pk-yrityksistä 42 prosenttia katsoo, että asiakkaiden ja/tai kumppaneiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet viimeisen kolmen kuukauden aikana verrattuna vuodentakaiseen. Joulukuussa vastaava osuus oli 36 prosenttia. Vain 14 prosenttia yleistyviä maksuvaikeuksia kohdanneista yrityksistä ei ole kohdannut yksipuolisia maksuajan pidennyksiä lainkaan.

viimeisen kuuden kuukauden aikana pk-yrityksistä 12 prosentilla on ollut tarvetta maksujärjestelyihin verottajan kanssa.  Lähes 70 prosenttia yrityksistä, joilla ollut tarvetta maksujärjestelyihin, kokee verottajan suhtautumisen erittäin tai melko joustavaksi.

Kun asiakkaiden ja kumppaneiden maksuajat alkavat venyä, yrityksen kannattaa aktivoitua ajoissa. Samoin jos omat maksut alkavat viivästyä, kannattaa – ja oikeastaan täytyykin – maksunsaajiin olla yhteydessä mahdollisimman aikaisin. Näin sopiminen on helpompaa ja joustoakin löytyy. Lisäksi yritys välttyy ”turhilta” ongelmilta ja suuremmalta työmäärältä.

ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät

1990 luvun alun lamasta on yli 15 vuotta. Suomi kohtasi silloin taloudellisia ongelmia, joiden mittasuhteista ja syvyydestä ei tuntunut kenelläkään olleen kokemuksia saati mallia niiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen. Talouden yleiset lähtökohdat olivat valmiiksi vaikeat. Yritykset ja valtio olivat velkaantuneet noususuhdanteen ja valuutan vapauttamisen riehassa. Valuuttakellutus ja devalvaatio veivät koko kansantalouden kuilun partaalle.

Olin itse aloittanut 1980-lopulla säästöpankin lakimiehenä erityisrahoituslaitoksen perintälakimiehen tehtävistä. Oli hienoa päästä luomaan uutta, tekemään positiivisia asioita dynaamisessa työyhteisössä…

Sitten kaikki kaatui. Elämä vei itseni hoitamaan yritysten saattohoitoa, konkursseja ja omaisuuksien realisointeja. Säästöpankin raunioille perustetulle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille asetettiin monenlaisia paineita, jotka ohjasivat päätöksentekoa ja linjauksia paljon enemmän kuin julkisuudessa ymmärrettiin. Päätökset eivät aina myöskään vastanneet niitä arvoja, joilla asioita olisi säästöpankkihengessä toisissa olosuhteissa ratkaistu. Julkisuutta saivat konkurssiin ajautuneet, katkeroituneet yrittäjät ja takausvelalliset. Menestystarinoitakin oli ja saatiin aikaan, vaikka niistä ei niin paljoa puhuttu eikä ansiomerkkejä jaettu.

Siitä lamasta selviydyttiin. Se on pääasia.

Ilmassa on paljon samoja synkkiä enteitä. Yleisesti vakuutellaan, että yritykset ja rahoittajat ovat nyt paljon vahvempia ottamaan vastaan laskusuhdanteen ongelmat, mutta ajan merkit ovat pelottavan suuntaisia; yritykset reagoivat kovin rajuilla työvoiman vähentämistoimilla, yritykset ovat ajautuneet käyttöpääomaongelmiin tilausten supistumisen johdosta, rahoittajan luottoehdot ovat kiristyneet ja ensimmäiset viestit konkursseista ja yrityssaneerauksista on jo saatu.

Mitä edellisen laman kokemuksista pitäisi oppia ja viisastua?

Rahoittajalla on tapana vetäytyä varovaisuuteen, kun se kokee saatavansa olevan vaarassa. Silloin yrittäjänkin luottamus pankkiaan kohtaan kokee kolauksen. Keskinäinen kyräily voi johtaa epäluuloihin ja vääriin reagointeihin puolin jos toisinkin. Avoimuus, tosiasioiden kertominen lisäävät luottamusta.

Pankkien luottopäätökset perustuvat kirjallisiin analyyseihin asiakkaan liiketoiminnasta, kannattavuudesta ja ennusteista. Yrityksen kirjanpidon ja seurantajärjestelmien merkitys korostuu erityisesti huonoina aikoina. Asiantuntemukseen kannattaa satsata jotta itsellä ja sidosryhmille on esittää nopeasti mahdollisimman täsmällistä ja oikeaa tietoa yrityksen tilasta.

Yrityksen on syytä olla aloitteellinen vaikeissakin tilanteissa. Yrittäjyyden keskeiset luonteenpiirteet, ehtymätön kekseliäisyys ja optimismi, saattavat tyrehtyä kokonaan, kun yrittäjä löytää oman yrityksensä syvissä vaikeuksissa ja uhkaavan katastrofin. Silloin on hyvä muistaa, että monenlaista apua ja tukea on saatavissa. Tätä tukea kannattaa hakea ja saada sen avulla oma luova dynaamisuus palautumaan uusien aloitteiden löytämiseksi ja ratkaisuvaihtoehtojen esittämiseksi.

Synkässäkin tilanteessa ratkaisu voi löytyä. Yrityksen mahdollisuudet ja voimavarat tuntee parhaiten yrittäjä itse. Tätä lähtökohtaa ei tarvitse hävetä eikä kätkeä, vaikka virheiden ja ongelmien avoin tunnistaminen on hyväksi, usein jopa luottamusta lisäävää.

Murheellisimmat tilanteet 1990-luvulla aiheutuivat silloisista vakuuskäytännöistä, jotka johtivat yrittäjien ja heidän sukulaistensa rajoittamattomien takaus- ja panttaussitoumusten antamiseen. Laaja yleistakausten ja -panttien käyttö raunioitti perheiden, joskus sukujenkin talouden vuosiksi. Lainsäädäntö ja pankkikäytäntö ovat siitä onneksi muuttuneet oikeaan ja kohtuulliseen suuntaan. Yrittäjän on silti pidettävä puolensa, valvottava etujaan. Takaussitoumuksen antaessaan tai perheensä asunnon pantatessaan, on ymmärrettävä, että perusvarallisuuteen kuuluva omaisuus voi jossakin taloudellisessa tilanteessa mennä velkojen maksuun. Sitoumuksia antaessaan on syytä miettiä, mikä yrittämisen hinta on.

Vaihtoehtoja tuntuu siis olevan vaikeinakin hetkinä. Ratkaisujen on tapana löytyä. Lopputulos voi olla epämiellyttävä. Uutta luottoa ei enää myönnetä pankista eikä riskirahoittajiltakaan. Velat ovat kasvaneet liian suuriksi. Edellytyksiä yrityssaneerausmenettelyynkään ei ehkä ole. Yrityksen lopettaminen kenties konkurssimenettelyn kautta voidaan sekin tehdä järjestyneesti ja asiallisesti. On asioita joihin voi vaikuttaa ja myös niitä, joihin ei voi vaikuttaa,

Uuden aloittamistakin auttaa, kun yritystoiminnan päätymisestä ei jää jälkeen rikosoikeudellisia seuraamuksia, kaiken raunioittavia henkilökohtaisia velkavastuita, katkenneita ihmissuhteita läheisiin ja sidosryhmiin.

Hannu Vehanen

yrittäjä, asianajaja

ent. perintälakimies