Tarvitsetko neuvoja? Tiedätkö mitä sinun pitäisi nyt tehdä? Vaikeassa tilanteessa hyvä neuvo auttaa eteenpäin. Siksi blogeihin on koottu taustaryhmä eri alojen asiantuntijoista.

Behöver du råd? Vet du vad du nu skall göra? I en svår situation hjälper råd dig att gå vidare. Därför har vi i bloggarna samlat en bakgrundsgrupp av sakkunniga inom olika områden.

Syyskuu 14, 2009

Kirjanpidosta syytä huolehtia vaikeinakin aikoina

Luokka: Konkurssi — admin @ 6:35 epp

Kirjanpidosta syytä huolehtia vaikeinakin aikoina               

Konkurssihakemusten määrä alkoi kasvaa vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2009 tammi-heinäkuun aikana jätettiin 1944 konkurssihakemusta, mikä on 37 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yrityssaneeraushakemusten määrä on ollut tätä jyrkemmässä kasvussa. Tammi-kesäkuussa 2009 pantiin vireille 283 yrityssaneeraushakemusta, mikä on reilusti yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka konkurssihakemusten määrät ovat nousussa, ollaan kaukana 1990-luvun alun konkurssiluvuista. Järjestelmä näyttäisi myös toimivan oikealla tavalla, kun nyt taantuman tilanteessa yrityssaneerausten määrät kasvavat enemmän kuin konkurssiluvut. Saneeraushakemusten voi ennakoida nousevan koko vuoden tasolla noin 600 kappaleeseen, mikä on suurin luku koko yrityssaneerausjärjestelmän voimassaolon aikana.

Taantuman haasteisiin on nyt helpompi vastata kuin 1990-luvun alun tilanteessa. Maksukyvyttömyyslainsäädäntö on kokonaan uudistettu. Uusi konkurssilaki tuli voimaan 2004 ja vuonna 1993 voimaantullutta yrityssaneerauslakia parannettiin vuonna 2007. Toimialan kansain-välisiä toimivaltasuhteita säätelevä EY:n maksukyvyttömyysasetus tuli voimaan vuonna 2002. Konkurssipesien hallinnon valvonnasta annettu laki vuodelta 1995 määrittää konkurssiasiamiehen tehtävät ja toimivaltuudet. Konkurssiasiamiehen toimistolla on ammattitaitoiset resurssit pesänhoitajien valvontaan ja neuvontaan. Konkurssiasiain neuvottelukunnan antamat suositukset hyvästä pesänhoitotavasta antavat pesänhoitajille lisäksi käytännön työtä tukevat ohjeet. Kaiken kaikkiaan pahenevan maksukyvyttömyystilanteen hallintaan on nyt olemassa ajanmukaiset ja hyvät työkalut.

Konkurssiasiamiehen toimistossa tilanne luonnollisesti näkyy henkilökunnan työmäärän lisääntymisenä: julkisselvityksiä aloitetaan enemmän, insolvenssialan koulutuksen tarve kasvaa ja pesänhoitajat, velkojat ja velalliset kysyvät neuvoja.

 Yrittäjäjärjestöjen olen voinut havaita olevan aktiivisia oikealla tavalla. Taloudellisissa vaikeuksissa oleville pienyrityksille tarjotaan neuvonta- ja tukipalveluja ja vakauttamisryhmien toiminta on saatu käyntiin monilla paikkakunnilla. Tällä toiminnalla voidaan varmasti estää elinkelpoisten yritysten konkursseja ja ohjata yrityksiä taantuman yli toimintaa sopeuttamalla ja saneeraamalla. Joillekin yrityksille konkurssi kuitenkin on oikea tai ainoa mahdollinen vaihtoehto. Näissä tapauksissa yrittäjää on syytä neuvoa pitämään kirjanpitonsa kunnossa ja välttämään ”veivauksia”. Yrityksen konkurssia edeltävät toimet selvitetään vähävaraisissakin konkurssipesissä ja kiinnijäämisriski väärinkäytöksistä konkurssitilanteissa on suuri. Velallisen rikoksista ja verorikoksista seuraa usein osakeyhtiössäkin henkilökohtainen vastuu velkojille aiheutuneista tappioista. Sen ohella pitkät oikeusprosessit rasittavat. Yrittäjän voimat ja mahdollisuudet uuden aloittamiseen voidaan menettää.

 Eeva Arko-Koski, konkurssiasiamies, Konkurssiasiamiehen toimisto

Helmikuu 24, 2009

Yrityssaneeraus on usein konkurssia parempi vaihtoehto

Luokka: Konkurssi, Saneeraus — admin @ 2:49 jpp

Insolvenssimenettelyiden eli maksukyvyttömyysmenettelyiden tulee olla viimesijainen keino yrityksen talou-dellisissa vaikeuksissa.

Ensisijaisesti yritys tulee tervehdyttää vapaaehtoisin järjestelyin, kuten neuvotteluin rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, että neuvottelut olisivat tuloksellisia.

Mikäli yritystoimintaa ei saada vapaaehtoisin järjestelyin tervehdytettyä ja velallinen ja velkoja toteavat tämän yhdessä tai yritys on maksukyvytön taikka yritystä uhkaa maksukyvyttömyys, voi yrityssaneeraus olla hyvä vaihtoehto yritystoiminnan tervehdyttämiseksi. Yritys on maksukyvytön, mikäli se on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Yrityssaneerauksen avulla voidaan pelastaa jatka-miskelpoinen yritys ja työpaikat sekä sidosryhmäsuhteet. Keskeistä on, saadaanko yritystoiminta yritys-saneerauksen avulla kannattavaksi.

Konkurssi tulisi välttää, mikäli yritys on jatkamiskelpoinen. Konkurssissa yritystoiminta päättyy ja omaisuuden arvo romahtaa sekä työpaikat menetetään. Insolvenssimenettelyistä yrityssaneerausta on konkurssiin näh-den aina pidettävä ensisijaisena. Näin on myös lainsäädännössä, sillä mikäli yrityssaneerausta haettaessa on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemuksen käsittely keskeytyy. Ensin on ratkaistava saneerausmenettelyhakemus ja jos se hyväksytään, konkurssihakemus raukeaa. Luonnollisesti konkurssiin asettamisen jälkeen ei voi enää hakea yrityssaneerausta. Yrityssaneerauksen hakemiseksi ei kuitenkaan kannata odotella konkurssihakemuksen vireilletuloon saakka, vaan hakea yritys-saneerausta ajoissa.

Yrityssaneerauksen kohteena voi olla kaikki taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneet yritykset yritysmuodosta riippumatta. Yrityssaneerausta voivat hakea joko velallinen itse tai velkojat.

Kun viralliseen yrityssaneeraukseen päästään, sen alkaessa yritystoiminta jatkuu pääosin normaaliin tapaan. Yritystoiminta tervehdytetään ja velat järjestellään uudelleen. Usein yrityssaneeraus ymmärretään vain velko-jen leikkaamisena. Yrityssaneeraus on kuitenkin selkeästi laajempi menettely.

Tavoitteena yrityssaneerauk-sessa on toiminnan tervehdyttäminen ja jatkuminen. Yrityssaneerausmenettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpi-teistä lain mukaisesti.

Tuomioistuin määrää yrityssaneerauksessa selvittäjän saneerausmenettelyn aloittami-sesta päätettäessä.

Yrityssaneeraus kuitenkin edellyttää, että yritystoiminta on jatkamiskelpoista. Yleensä yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta kannattavuus on jatkamiskelpoisuuden keskeinen tavoite. Kannattavuus on saatava saneerauksen edellyttämälle tasolle kohtuullisen nopeasti saneerauksen alussa. Tavanomaisesti yritys-saneerauksessa on parannettava myös yrityksen maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Kannattavuuden kehit-tämisen avulla voidaan parantaa myös yrityksen vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Yleensä yrityssaneera-uksen edellytykset ovat hyvät, jos yrityksen toiminta on aikaisemmin ollut kannattavaa ja se on määriteltävis-sä olevista yllättävistä seikoista johtuen joutunut vaikeuksiin tai jos yritys on kannattava, mutta suuri velka-taakka aiheuttaa vaikeuksia.

Vaikka toivottavaa on, että kenenkään yritystoiminta ei ajaudu taloudellisiin vaikeuksiin, ei niitä aina voida välttää. Mikäli yrityksen viivästysseuraamukset tai lainatarve vanhojen velkojen maksamiseksi kasvaa taikka yritys ajautuu muutoin taloudellisiin vaikeuksiin, yrityksen tulisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selvit-tää, voidaanko yritys tervehdyttää vapaaehtoisin järjestelyin vai yrityssaneerauksella. Mitä aikaisemmin yrit-täjä on asiassa aktiivinen, sitä suuremmat mahdollisuudet on tervehdyttää yritys.

Juho Wallenberg

lakimies, varatuomari, kauppatieteiden maisteri Asianajotoimisto Legistum Oy