Kirjanpidosta syytä huolehtia vaikeinakin aikoina
Konkurssihakemusten määrä alkoi kasvaa vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2009 tammi-heinäkuun aikana jätettiin 1944 konkurssihakemusta, mikä on 37 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yrityssaneeraushakemusten määrä on ollut tätä jyrkemmässä kasvussa. Tammi-kesäkuussa 2009 pantiin vireille 283 yrityssaneeraushakemusta, mikä on reilusti yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka konkurssihakemusten määrät ovat nousussa, ollaan kaukana 1990-luvun alun konkurssiluvuista. Järjestelmä näyttäisi myös toimivan oikealla tavalla, kun nyt taantuman tilanteessa yrityssaneerausten määrät kasvavat enemmän kuin konkurssiluvut. Saneeraushakemusten voi ennakoida nousevan koko vuoden tasolla noin 600 kappaleeseen, mikä on suurin luku koko yrityssaneerausjärjestelmän voimassaolon aikana.
Taantuman haasteisiin on nyt helpompi vastata kuin 1990-luvun alun tilanteessa. Maksukyvyttömyyslainsäädäntö on kokonaan uudistettu. Uusi konkurssilaki tuli voimaan 2004 ja vuonna 1993 voimaantullutta yrityssaneerauslakia parannettiin vuonna 2007. Toimialan kansain-välisiä toimivaltasuhteita säätelevä EY:n maksukyvyttömyysasetus tuli voimaan vuonna 2002. Konkurssipesien hallinnon valvonnasta annettu laki vuodelta 1995 määrittää konkurssiasiamiehen tehtävät ja toimivaltuudet. Konkurssiasiamiehen toimistolla on ammattitaitoiset resurssit pesänhoitajien valvontaan ja neuvontaan. Konkurssiasiain neuvottelukunnan antamat suositukset hyvästä pesänhoitotavasta antavat pesänhoitajille lisäksi käytännön työtä tukevat ohjeet. Kaiken kaikkiaan pahenevan maksukyvyttömyystilanteen hallintaan on nyt olemassa ajanmukaiset ja hyvät työkalut.
Konkurssiasiamiehen toimistossa tilanne luonnollisesti näkyy henkilökunnan työmäärän lisääntymisenä: julkisselvityksiä aloitetaan enemmän, insolvenssialan koulutuksen tarve kasvaa ja pesänhoitajat, velkojat ja velalliset kysyvät neuvoja.
Yrittäjäjärjestöjen olen voinut havaita olevan aktiivisia oikealla tavalla. Taloudellisissa vaikeuksissa oleville pienyrityksille tarjotaan neuvonta- ja tukipalveluja ja vakauttamisryhmien toiminta on saatu käyntiin monilla paikkakunnilla. Tällä toiminnalla voidaan varmasti estää elinkelpoisten yritysten konkursseja ja ohjata yrityksiä taantuman yli toimintaa sopeuttamalla ja saneeraamalla. Joillekin yrityksille konkurssi kuitenkin on oikea tai ainoa mahdollinen vaihtoehto. Näissä tapauksissa yrittäjää on syytä neuvoa pitämään kirjanpitonsa kunnossa ja välttämään ”veivauksia”. Yrityksen konkurssia edeltävät toimet selvitetään vähävaraisissakin konkurssipesissä ja kiinnijäämisriski väärinkäytöksistä konkurssitilanteissa on suuri. Velallisen rikoksista ja verorikoksista seuraa usein osakeyhtiössäkin henkilökohtainen vastuu velkojille aiheutuneista tappioista. Sen ohella pitkät oikeusprosessit rasittavat. Yrittäjän voimat ja mahdollisuudet uuden aloittamiseen voidaan menettää.
Eeva Arko-Koski, konkurssiasiamies, Konkurssiasiamiehen toimisto
