Poikkeuksellisen pitkään jatkuneen nousukauden aikana rahoitusmarkkinat kokivat montakin muodonmuutosta. Perinteinen pohjoismainen malli, jossa sallitaan valtion organisaatioiden osallistuminen yritysrahoitukseen, tuntui vä-lillä olevan kärkkäänkin keskustelun kohteena ja parhaimmillaan todettiin eräässä tutkimuksessa, että Suomessa yrityksiä palvelevia virkamiehiä tai valtio-omisteisissa yrityksissä tai yhteisöissä työskenteleviä on yli 40.000, jo-ten periaatteessa noin 300.000 yrityksellä oli tarjolla edustava palveluverkko. Lukuun toki laskettiin erilaiset koulutusorganisaatiotkin, eli todellinen määrä on selvästi pienempi, mutta millaista palvelua tai oikeastaan apua voi nousu-kauden taituttua vaikeuksiin joutuva yritys/yrittäjä saada eri organisaatioista vai voiko saada?

Pitkä nousukausi vei osin unohduksiin edesmenneen Urpo Ratian 1970-luvulla Mec Rastorissa mm. sittemmin muissakin yhteyksissä kunnostautu-neen Jorma Elorannan kanssa rakentamat saneeraus- ja terveyttämisopit. Tässä vaikeassa tilanteessa on kuitenkin ollut ilahduttavaa huomata, että tuo osaaminen sekä 1990-luvun kriisin kokemukset ovat yhä tuoreena usean ammattilaisen mielessä, joten tähän taantumaan on ainakin terveyttämisen näkökulmasta lähdetty paremmin varautuneena kuin aiemmin. Toki ainakin tällä hetkellä taantuma näyttää olevan 1990-luvun lamaa lievempi ja käännet-tä osakemarkkinoilla povataan päivittäin. Osakemarkkinat ovatkin oiva indi-kaattori tulevasta, mutta etenkin pk-sektorilla pahin on vielä edessä, ehkä jo ensi syksynä.

Suomen Yrittäjät on ansiokkaasti lähtenyt yhdistämään eri toimijoiden osaa-mista ja koordinoi osin vapaaehtoispohjallakin liikkeelle lähteneitä palvelupro-jekteja. Meneillään olevista hankkeista on tunnistettavissa oheisen kaavion mukainen palvelupyramidi, jossa Yritys-Suomi -palvelun yhteyteen toivotta-vasti lähiaikoina avattava mm. TEM:n, VM:n ja Finnveran tukema puhelinpal-velu Talousapu toimii keihäänkärkenä tarjoten terveyttämiskonsulttien ensikä-den käytännön neuvot kysyjille ja jos meno kovenee ja tarvitaan vielä konk-reettisempaa neuvontaa sekä etenkin vertaistukea, on 1990-luvun kokemuk-siin perustuva SY:n Kriisipalvelu tarjolla. Pitkäkestoisempiin terveyttämispro-jekteihin on tarjolla myös osaavaa ja vastuullista apua mm TMA Finland ry:n, Yrityskummien ja Kanssayrittäjien taholta, eli palveluputki alkaa olla valmiina torjumaan pahimmat vahingot. Josko tällä kerralla lapsi ei lentäisi pesuveden mukana?

Kun pahin kriisi on ohi, on usein aika miettiä rahoituksen stabilisointi joko lykkäämällä lyhennyksiä tai hankkimalla uutta rahoitusta.

Rahoittajat työskentelevät tällä hetkellä muutenkin kovien paineiden alla, joten rahoitushakemus kannattaa tehdä niin täydelliseksi kuin mahdollista. Se hel-pottaa ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyä, kun aikaa vievät lisätietopyynnöt jäävät pois. 

Kaikki yrityksen rahoittajat haluavat varmistua, että sekä yritys että yrittäjä selviytyvät velvoitteistaan. Ennen rahoituspäätöksen tekemistä Finnverassa tehdään yritystutkimus, jossa selvitetään muun muassa rahoitusta hakevan yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Jos kyse on aloittavasta yrityksestä, arvioidaan yrityksen toimintasuunnitelmien toteutettavuutta.

Hyvän hakemuksen sisältö

• yrityksen, yrittäjän ja yrityksen omistajan perustiedot
• liiketoiminnan kuvaus tai erillinen liiketoimintasuunnitelma (yrityksen päätuotteet ja -palvelut, asiakkaat ja merkittävät kilpailijat)
• kuvaus rahoitettavasta hankkeesta
• suunnitelma hankkeen kokonaisrahoituksesta, paljonko ja mistä
• aloittavan yrityksen tulossuunnitelma kolmelle vuodelle
• jo toiminnassa olevalta yritykseltä tilinpäätöstiedot liitteineen kolmelta viimeiseltä vuodelta
• yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus (jos saatavilla hakemusta lähetettäessä).

Muutenkin on hyvä muistaa etteivät rahoittajatkaan pidä yllätyksistä, eli kan-nattaa kertoa hyvissä ajoin, jos näyttää siltä etteivät asiat menekään suunni-tellulla tavalla. Kesäkuussa loppusyksyksi indikoitu liikevaihdon lasku ei ehkä silloin tunnu rahoittajastakaan enää niin kovalta paikalta.

yrityskehitysryhmän päällikkö Jari Pirinen, Finnvera Oyj

Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta luotaavan tiedustelun pk-yrityksiin huhti-toukokuun vaihteessa. Suhdanneodotukset ovat pk-yrityksillä hieman tasaantuneet viime syksyn jyrkän laskun jälkeen. Muutamilla osa-alueilla näkymät heikkenivät edelleen. Pk-yritysten odotukset ovat kuitenkin erittäin matalalla tasolla.

Tiukkuus rahoituksen saatavuudessa ja muissa ehdoissa näyttää jatkuvan. Asiakkaiden ja kumppaneiden maksuvaikeudet ovat yleistyneet. Verottajan katsotaan suhtautuvan joustavasti yritysten maksujärjestelytarpeisiin.

Suhdannelainoihin ja -takauksiin vahva kiinnostus

Seuraavan vuoden aikana ulkoista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia pk-yrityksistä. Osuus on korkeampi kuin viime syksynä. Käyttöpääomarahoituksen merkitys on kasvussa samoin kuin rahoituksen tarve toimitusaikaiseksi rahoitukseksi ja vakuuksiksi.

Finnveran suhdannetuotteisiin näyttäisi riittävän kiinnostusta. Seuraavan vuoden aikana ulkoisen rahoituksen hakemista suunnittelevista 30 prosenttia arvioi hakevansa Finnveran suhdannelainaa tai -takausta.

Yrityksistä 28 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoista rahoitusta ottaneista 12 prosenttia on huomannut erittäin suuria vaikutuksia. Suuria vaikutuksia havainneiden osuus on edelleen noussut kevään aikana.

Vaikutuksia havainneista 53 prosentin mukaan rahoituksen hinnan marginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 51 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 41 prosentin mukaan. Viime vuoteen verrattuna erityisesti rahoituksen saatavuus on heikentynyt, mutta myös vakuusvaatimukset näyttäisivät kiristyneen.

Maksuvaikeudet kasvussa – verottaja joustaa

Pk-yrityksistä 42 prosenttia katsoo, että asiakkaiden ja/tai kumppaneiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet viimeisen kolmen kuukauden aikana verrattuna vuodentakaiseen. Joulukuussa vastaava osuus oli 36 prosenttia. Vain 14 prosenttia yleistyviä maksuvaikeuksia kohdanneista yrityksistä ei ole kohdannut yksipuolisia maksuajan pidennyksiä lainkaan.

viimeisen kuuden kuukauden aikana pk-yrityksistä 12 prosentilla on ollut tarvetta maksujärjestelyihin verottajan kanssa.  Lähes 70 prosenttia yrityksistä, joilla ollut tarvetta maksujärjestelyihin, kokee verottajan suhtautumisen erittäin tai melko joustavaksi.

Kun asiakkaiden ja kumppaneiden maksuajat alkavat venyä, yrityksen kannattaa aktivoitua ajoissa. Samoin jos omat maksut alkavat viivästyä, kannattaa – ja oikeastaan täytyykin – maksunsaajiin olla yhteydessä mahdollisimman aikaisin. Näin sopiminen on helpompaa ja joustoakin löytyy. Lisäksi yritys välttyy ”turhilta” ongelmilta ja suuremmalta työmäärältä.

ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät